I Kohtaaminen 11.-12.11.2015
Lehmonkärjessä |
Lehmonkärki tarjoaa meille upeat puitteet. Päivät ovat
tiiviit ja intensiiviset - ensimmäisen päivän päätämme palveluinnovaattorien
yhteiseen illalliseen, perjantaina työskentelemme rajusti klo 8 alkaen ja
lähdemme kotimatkalle klo 14. Lehmonkärjestä on varattu majoitus kaikille.
Mahdollisista ruoka-aineallergioista ilmoittaisitko
ystävällisesti minulle.
Tervetuloa, nähdään Lehmonkärjessä!
-Ville
Lehmonkärjessä
Meillä
on maailman suurin julkinen sektori. Olemme siinä tilanteessa, että meidän on
tehtävä uudella tavalla. Olemme kuvitelleet, että asiat muuttuvat jollain
aikavälillä. Ne eivät muutu. Muutos on mahdollinen nopeasti, mutta eivät
hitaasti. Me olemme nopeiden muutosten tekijöitä.
Koulutuskeskus Salpauksen opetusalajohtaja Iiris Pakkanen ja ammatillisen koulutuksen reformi |
Myyntijohtaja Jyrki Pyykkönen ja Luova tuho |
Opetusalapäällikkö Pia Hemmilä kannustaa nopeisiin kokeiluihin. |
On kolme isoa muutosta maailmassa tällä hetkellä, jotka vaikuttavat meihin rajusti. Yksi niistä on väestön ikääntyminen. Sen olemme tienneet jo 60-luvulta lähtien. Tarkasti. Mitä olemme pystyneet tekemään sille? Emme mitään. Olemme niin tottuneita entiseen toimintatapaan, että se vetää itseään puoleensa. Olemme tottuneet odottamaan, että joku meidän yläpuolella sanoo miten tehdä. Etenkin sanoo, miten ei tehdä. Ajattelemme, että ei kannata tehdä mitään, koska ne eivät kuitenkaan mitään vaikuta.
Hitaasti
ei voi muuttua. Ei vain voi. Yhteiskunta on osoittanut sen. Jos etenemme
hitaasti alamme näkemään riskejä joka puolella. Näemme esteitä. Suunnittelemme
asioita kuoliaaksi. Organisaatioissa olemme miettineet kehittämistä niin, että
kaikki hyppäävät varmasti samaan aikaan. Innokkaat hyppääjät eivät jaksa
odottaa sitä. Hyppykorkeus tulee äärettömän matalaksi. Organisaatioihimme on
kasvanut erikoinen juttu. Ajatellaan, että kaikkien ei tarvitse tehdä. Jos et
tee mitään, et pidä hirveästi ääntä, varot karikoita ja nariset uudesta
tekemisestä, kaikki menee hyvin. Organisaatiokulttuuri on muodostunut
sellaiseksi. Organisaatiokulttuuri omassa asenteissamme on sellainen.
Taloudellinen
tilanne on ravisuttanut meitä uskomattoman paljon. Julkiselle puolelle asian
vakavuus on kirkastunut noin vuosi sitten. Silloin ymmärrettiin, että olemme
kovan paikan edessä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on pystytty jollakin tapaa
reagoimaan.
Työttömyyden
kasvu Suomessa on suurempi kuin missään muualla maailmassa. Kahta
pitkäaikaistyötöntä kohden meillä on yksi täti, joka hoitaa heidän asioita.
Niitä on eri organisaatioissa, eri paikoissa. Silti vain lisäsimme resursseja.
Meidän on pystyttävä kääntämään ajattelutapa täysin päälailleen. Mietimme miksi
ihmiset eivät tule meidän hienoon koulutukseen tai lopettavat sen kesken? Sitä
vastoin meidän pitäisi miettiä, miten voimme muuttaa rakenteitamme niin, että
ihmiset valitsevat sen.
Työ
on muuttunut pirstaleiseksi. Työ on pirstaleina eri paikoissa. Uusista
työpaikoista yli puolet syntyy ammatteihin, joita ei ole olemassakaan.
Vanhaa
ei voi korjata. Meidän on pystyttävä rakentamaan. Pystymmekö rakentamaan uusia
toimintamalleja? Voimmeko miettiä tuottavuutta uudelleen? Mitä, jos minulla
olisi resursseja käytössä puolet vähemmän? Kustannusten karsimisen tien moni on
valinnut. Sen sijaan meidän pitäisi pystyä valitsemaan kehittäjän tie. Uskotaan
siihen, että se on kestävä tie. Meidän on pystyttävä löytämään ketterän
kehittämisen tie.
Meidän
on pystyttävä siirtymään rakenteellisesta koulutuksesta ubiikkiin oppimiseen.
Oppimisen on tapahduttava kaikkialla. Se taphtuu verkostoissa. Onnistumisten
kautta. Ihminen valitsee itse niitä paikkoja, missä oppimista tapahtuu
parhaiten. Se voi olla parviälyttämö. Vankkumaton tahto tehdä se. Huomenna klo
12.16 Salpauksen Parviälyttämö on syntynyt. Suunnitelma siitä, miten se toimii.
21 päivän päästä se on jo täydessä käynnissä. 105 päivän päästä se on jo valmis
konsepti levitettävissä.
Kolmas
iso muutos yhteiskunnassa on kansainvaellukset. Ne koskevat vääjäämättömästi
Suomea. Miten Suomi on reagoinnut valtaviin määriin pakolaisia? Erinomaisesti.
Kukaan ei ole nukkunut ilman kattoa päänsä päällä tai ollut ilman ruokaa. Me
pystymme toimimaan erinomaisesti kun toimimme nopeasti. Ilolla ja innostuksella
kun haaste edessämme on riittävän iso.
Ei voi tehdä nykyistä pikkuisen parantaen. Pitää tehdä isosti ja nopeasti ja siirtyä sen jälkeen kohti uutta.
Kirjoita
vihkoon kaikki asiat mitä sinulle tulee mieleen kehittämisen taipaleella. Se on
sinun oma henkilökohtainen vihko. Pidä vihko aina mukanasi. Havainnoi, kirjoita
havaintojasi ylös!
Kun
menemme kohti digitaalisuutta, menemme siihen usein entistä automatisoiden.
Vanhasta paskasta prosessista tulee digitalisoiden digitalisoitu paska
prosessi. Varo sähköisiä lomakkeita! Älä kuvittele, että digitalisointi olisi
jonkin toimintatavan viemistä sähköiseen muotoon. Sanomalehdistä on usein tehty
näköispainoksia sanomalehdestä. Se on oikeasti ihan jotain muuta.
Digitalisaation pitäisi tuottaa jokin aivan toisenlaisen toimintatapa. Minkälainen
on digitaalinen sanomalehti?
Ota
selvää mitä MOOC tarkoittaa. Se muuttaa tutkintojen ja opetuksen maailmaa
rajulla tavalla. Meillä on lukemattomia yliopistoja maailmalla käytettävissämme
missä ja milloin vain. Se tuo meille uskomattomia mahdollisuuksia.
Maailmamme
muodostuu attraktiivisista soluista. Meidän on tehtävä omat kurssimme
attraktiivisiksi soluiksi. Sellaisiksi, että ne imevät puoleensa taitavia
opettajia, osaamista, yhteistyökumppaneita, opiskelijoita ennen kaikkea. Ajattelua
sanotaan CAS-ajatteluksi. Maailma jäsentyy attraktiivisiksi soluiksi, jotka
rakentuvat toisten verkostojen varaan. Ne hyötyvät ja auttavat toisia
verkostoja menestymään. Meidän pohdittava mitkä ne oppimisympäristöt ovat,
jotka tekevät näin. Meillä on oltava osaaminen, jolla pystymme tarjoamaan eri
vaihtoehtoja. Esimerkiksi Coursera tai edx -verkkokurssit. Mitä lisäarvoa ne
voivat meille tuoda? Ota itse yksi kurssi ja käy se jossain vaiheessa. Älä
stressaa siitä. Selaa ilmaiskursseja ja katso miten logiikka niissä toimii. Voitte
miettiä niiden suorittamista myös yhdessä.
Kokeilkaa jotain verkkokurssia pikkuhiljaa, omassa rauhassa. Ajatus on
siis miettiä ubiikkia oppimista. Mahdollisuuksien maailma on meille avoinna.
Verkkokurssit tarjoavat meille mahdollisuuksia vahvistaa vaikkapa Orimattilaa
tai Heinolaa.
Vastuu
oppimisesta siirtyy opiskelijalle. Miten ihminen kokee itse oppivansa? Tutkintojen ja sertifikaattien rooli
muuttuu. Rakenteisiin sidottu koulutus
on meidän uhkatekijä. Tuhlaamme rahaa siihen, että ihmiset tulevat tiettyyn
aikaan tiettyyn paikkaan opiskelemaan. Meidän on pystyttävä sallimaan multitaskaus
luokkahuoneessa. Rakennettava oppiminen niin, että sallitaan oppilaiden pääsy
avoimeen digitaaliseen maailmaan.
Maailman
muuttuminen nopeasti aiheuttaa sen, että tutkinnot vanhenevat. Tutkinnon
perusteissa ei puhuta vuorovaikutus- tai digitaalisuusosaamisesta vaikka se on
tätä päivää. Myös tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon perusteet ovat
vuodelta 2008. Nekin tulevat muuttumaan. Uusissa tutkinnon perusteissa
painotetaan kehittäjän mieltä. Nopeita kokeiluja. Rohkeus kehittää ja löytää uusia
välineitä. Uudistaa jatkuvasti omaa osaamista.
Mene
kehittäjänä Twitteriin. Ole näkyvä siellä. Seuraa sellaisia henkilöitä,
medioita ja instituutioita. Saat kaikki heidän julkaisemansa twiitit suoraan
tietovirtaasi. Twitter kannattaa olla tiedonsuodattamisen välineenä.
Asiakaslähtöisyys ei ole sitä, että kysymme mitä asiakkaat haluavat. Se on asiakkaiden ottamista mukaan palveluiden kehittämiseen.
Ajatuksia tässä hetkessä
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/filosofi-suomi-tarvitsee-hyokkaysvoimaa/h6z4pdF9 |
http://digitalistnetwork.com/hallinta-halvaannuttaa-johtaminen-kasvattaa/ |
http://digitalistnetwork.com/kahden-vuoden-suo/ |
http://frankmartela.fi/2015/08/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-miten-tarjota-halvempaa-iloisempaa-ja-laadukkaampaa-hoitoa/ |
Kehittäjän mieltä luomassa.
Kehittäjänä
ole valmis avaamaan uusia näkökulmia. Valmis muuttamaan mielipiteitä. Malttaa
olla arvioimatta. Maltti siihen, että antaa itselleen mahdollisuuden muuttaa
mieltään. Lue yksi alla olevista artikkeleista. Kerro kommenttikenttään,
minkälaisia näkökulmia se sinulle avaa. Mitä näkökulmia se sinulle avaa tulevaisuuden
Salpausta rakentaessa? Uusia palvelutuotteita kehittäessä? Oppimisessa? Missä hyvänsä.
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Keskiviikkona 11.11. - Maailman muutoksissa
Klo 10.00 Aamukahvit ja päivän aloitus
Maailman muutokset ja lähtökohdat
Uusi työ
Opetusalan murroksessa
Klo 18.30 Palveluinnovaattorien illallinen
Jaana Utti, Tamora Oy
Torstaina 12.11. - Yhteisen suunnan rakentaminen
Klo 8.00 Aamukahvit ja päivän aloitus
Yhteisen suunnan rakentaminen
Kehittävänä ammattilaisena muutoksessa
Kohti tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa
Jaana Utti, Tamora Oy
Klo 14.00 Hyvää kotimatkaa!
Jaana Utti on rakentanut uutta työtä tukevaa,
ajasta ja paikasta riippumatonta johtamiskulttuuria ja yhteisöllisen
työkulttuurin kehittämistä aikaisemmin TietoEnatorissa ja Imatran kaupungin
kehitysjohtajana. Nyt hän tekee sitä konsulttitoimisto Tamora Oy:n toimitusjohtajana.
Tavoitteenaan yritysten, yksilöiden ja ympäristön hyvinvointi ja menestyksen
mahdollistaminen.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPARVIÄLYTTÄMÖ vaihe 1
VastaaPoistaKirjaudu bot.fi/16ll (merkit pikkuälliä) salasana Äly15
Huomenna lisää!
Blogin hyötyjä:
VastaaPoista- opetusmenetelmä
- oppimispäiväkirja, etäohjauksen mahdollisuus esim. kv-vaihtojen kautta
- kuvapankki
- osaaminen näkyviin esim. videoiden kautta
- itsensä brändääminen, portfolio
- bloggaaminen kehittää ajattelua ja tekstin tuottamiskykyä
- nopea palaute
- vuorovaikutus
- ansaintakeino, mainokset
- oppiminen tapahtuu ikäänkuin huomaamatta
Kommentti Ville Tolvasen artikkeliin "Kahden vuoden suo"
VastaaPoistaOpiskelijoista (eli asiakkaistamme) on jo nyt osa diginatiiveja ja heidän määränsä tulevaisuudessa ainoastaan lisääntyy. Todennäköisesti voisimme luoda parempaa palvelua vähemmällä, jos hyödyntäisimme digitalisaatiota (pilvipalvelut, verkkoviestimet jne.) tutkinnon ohjauksen ja opetuksen palveluprosessissa entistä tehokkaammin.
Hallinta halvaannuttaa, johtaminen kasvattaa - Kirsi Piha avaa artikkelissaan organisaation näkökulmaa, minua puhutti se omalla henkilökohtaisella tasolla. On tosiasia, että maailma on muuttunut hyvin lyhyessä ajassa ja muutostahti kiihtyy vaan. Luonteeltani olen hyvin kokeilunhaluinen ja ratkaisuja etsivä kehittäjätyyppi, joka ehdottomasti halusi aina oppia uutta ja pysyä kehityksessä mukana. Mutta täytyy myöntää että tietynlainen digiähky ja hallinnan tunteen puute on vaikuttanut asenteeseeni käyttää ja kehittää mm. verkko-opetusta. Aion sietää paremmin keskeneräisyyttä, tehdä enemmän ketteriä kokeiluja eikä siirtää asioita ´silloin-kun- on-enemmän-aikaa` laatikkoon. Yksikkömme pitäisi enemmän miettiä miten meidän ulkoinen viestintä toimii, miksi meidän yksikön asiantuntijuus ei näy ulospäin, suojelemmeko mekin hullunkurista maineettomuutta maineenhallinnan mantralla.
VastaaPoista