I Kohtaaminen

I Kohtaaminen 11.-12.11.2015




Lehmonkärjessä
Suomen Paras Palveluinnovaattori –ohjelma starttaa 11.-12.11. alkaen! Uusien palvelutuotteiden innovointi ja kehittämisen matka aloitetaan intensiivisellä kaksipäiväisellä klo 10.00 Lehmonkärjessä, Asikkalassa (Lehmonkärjentie 180). Jaana Utti johdattelee meidät maailman muutosten ja uuden työn pariin. Seuraavana päivänä katsomme kuinka rakennamme yhteistä suuntaa ja toimimme kehittävänä ammattilaisena muutoksessa. Jos sinulta löytyy iPadia tai muuta tablettia, ota sellainen mukaasi.

Lehmonkärki tarjoaa meille upeat puitteet. Päivät ovat tiiviit ja intensiiviset - ensimmäisen päivän päätämme palveluinnovaattorien yhteiseen illalliseen, perjantaina työskentelemme rajusti klo 8 alkaen ja lähdemme kotimatkalle klo 14. Lehmonkärjestä on varattu majoitus kaikille.

Mahdollisista ruoka-aineallergioista ilmoittaisitko ystävällisesti minulle.

Tervetuloa, nähdään Lehmonkärjessä!
-Ville


Lehmonkärjessä


Meillä on maailman suurin julkinen sektori. Olemme siinä tilanteessa, että meidän on tehtävä uudella tavalla. Olemme kuvitelleet, että asiat muuttuvat jollain aikavälillä. Ne eivät muutu. Muutos on mahdollinen nopeasti, mutta eivät hitaasti. Me olemme nopeiden muutosten tekijöitä.

Koulutuskeskus Salpauksen opetusalajohtaja Iiris Pakkanen ja ammatillisen koulutuksen reformi
Myyntijohtaja Jyrki Pyykkönen ja Luova tuho
Opetusalapäällikkö Pia Hemmilä kannustaa nopeisiin kokeiluihin.


On kolme isoa muutosta maailmassa tällä hetkellä, jotka vaikuttavat meihin rajusti. Yksi niistä on väestön ikääntyminen. Sen olemme tienneet jo 60-luvulta lähtien. Tarkasti. Mitä olemme pystyneet tekemään sille? Emme mitään. Olemme niin tottuneita entiseen toimintatapaan, että se vetää itseään puoleensa. Olemme tottuneet odottamaan, että joku meidän yläpuolella sanoo miten tehdä. Etenkin sanoo, miten ei tehdä. Ajattelemme, että ei kannata tehdä mitään, koska ne eivät kuitenkaan mitään vaikuta.

Hitaasti ei voi muuttua. Ei vain voi. Yhteiskunta on osoittanut sen. Jos etenemme hitaasti alamme näkemään riskejä joka puolella. Näemme esteitä. Suunnittelemme asioita kuoliaaksi. Organisaatioissa olemme miettineet kehittämistä niin, että kaikki hyppäävät varmasti samaan aikaan. Innokkaat hyppääjät eivät jaksa odottaa sitä. Hyppykorkeus tulee äärettömän matalaksi. Organisaatioihimme on kasvanut erikoinen juttu. Ajatellaan, että kaikkien ei tarvitse tehdä. Jos et tee mitään, et pidä hirveästi ääntä, varot karikoita ja nariset uudesta tekemisestä, kaikki menee hyvin. Organisaatiokulttuuri on muodostunut sellaiseksi. Organisaatiokulttuuri omassa asenteissamme on sellainen.
Taloudellinen tilanne on ravisuttanut meitä uskomattoman paljon. Julkiselle puolelle asian vakavuus on kirkastunut noin vuosi sitten. Silloin ymmärrettiin, että olemme kovan paikan edessä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on pystytty jollakin tapaa reagoimaan.

Työttömyyden kasvu Suomessa on suurempi kuin missään muualla maailmassa. Kahta pitkäaikaistyötöntä kohden meillä on yksi täti, joka hoitaa heidän asioita. Niitä on eri organisaatioissa, eri paikoissa. Silti vain lisäsimme resursseja. Meidän on pystyttävä kääntämään ajattelutapa täysin päälailleen. Mietimme miksi ihmiset eivät tule meidän hienoon koulutukseen tai lopettavat sen kesken? Sitä vastoin meidän pitäisi miettiä, miten voimme muuttaa rakenteitamme niin, että ihmiset valitsevat sen.

Työ on muuttunut pirstaleiseksi. Työ on pirstaleina eri paikoissa. Uusista työpaikoista yli puolet syntyy ammatteihin, joita ei ole olemassakaan. 

Vanhaa ei voi korjata. Meidän on pystyttävä rakentamaan. Pystymmekö rakentamaan uusia toimintamalleja? Voimmeko miettiä tuottavuutta uudelleen? Mitä, jos minulla olisi resursseja käytössä puolet vähemmän? Kustannusten karsimisen tien moni on valinnut. Sen sijaan meidän pitäisi pystyä valitsemaan kehittäjän tie. Uskotaan siihen, että se on kestävä tie. Meidän on pystyttävä löytämään ketterän kehittämisen tie. 

Meidän on pystyttävä siirtymään rakenteellisesta koulutuksesta ubiikkiin oppimiseen. Oppimisen on tapahduttava kaikkialla. Se taphtuu verkostoissa. Onnistumisten kautta. Ihminen valitsee itse niitä paikkoja, missä oppimista tapahtuu parhaiten. Se voi olla parviälyttämö. Vankkumaton tahto tehdä se. Huomenna klo 12.16 Salpauksen Parviälyttämö on syntynyt. Suunnitelma siitä, miten se toimii. 21 päivän päästä se on jo täydessä käynnissä. 105 päivän päästä se on jo valmis konsepti levitettävissä.

Kolmas iso muutos yhteiskunnassa on kansainvaellukset. Ne koskevat vääjäämättömästi Suomea. Miten Suomi on reagoinnut valtaviin määriin pakolaisia? Erinomaisesti. Kukaan ei ole nukkunut ilman kattoa päänsä päällä tai ollut ilman ruokaa. Me pystymme toimimaan erinomaisesti kun toimimme nopeasti. Ilolla ja innostuksella kun haaste edessämme on riittävän iso.

Ei voi tehdä nykyistä pikkuisen parantaen. Pitää tehdä isosti ja nopeasti ja siirtyä sen jälkeen kohti uutta.






Kirjoita vihkoon kaikki asiat mitä sinulle tulee mieleen kehittämisen taipaleella. Se on sinun oma henkilökohtainen vihko. Pidä vihko aina mukanasi. Havainnoi, kirjoita havaintojasi ylös!



Kun menemme kohti digitaalisuutta, menemme siihen usein entistä automatisoiden. Vanhasta paskasta prosessista tulee digitalisoiden digitalisoitu paska prosessi. Varo sähköisiä lomakkeita! Älä kuvittele, että digitalisointi olisi jonkin toimintatavan viemistä sähköiseen muotoon. Sanomalehdistä on usein tehty näköispainoksia sanomalehdestä. Se on oikeasti ihan jotain muuta. Digitalisaation pitäisi tuottaa jokin aivan toisenlaisen toimintatapa. Minkälainen on digitaalinen sanomalehti?






Ota selvää mitä MOOC tarkoittaa. Se muuttaa tutkintojen ja opetuksen maailmaa rajulla tavalla. Meillä on lukemattomia yliopistoja maailmalla käytettävissämme missä ja milloin vain. Se tuo meille uskomattomia mahdollisuuksia.



Maailmamme muodostuu attraktiivisista soluista. Meidän on tehtävä omat kurssimme attraktiivisiksi soluiksi. Sellaisiksi, että ne imevät puoleensa taitavia opettajia, osaamista, yhteistyökumppaneita, opiskelijoita ennen kaikkea. Ajattelua sanotaan CAS-ajatteluksi. Maailma jäsentyy attraktiivisiksi soluiksi, jotka rakentuvat toisten verkostojen varaan. Ne hyötyvät ja auttavat toisia verkostoja menestymään. Meidän pohdittava mitkä ne oppimisympäristöt ovat, jotka tekevät näin. Meillä on oltava osaaminen, jolla pystymme tarjoamaan eri vaihtoehtoja. Esimerkiksi Coursera tai edx -verkkokurssit. Mitä lisäarvoa ne voivat meille tuoda? Ota itse yksi kurssi ja käy se jossain vaiheessa. Älä stressaa siitä. Selaa ilmaiskursseja ja katso miten logiikka niissä toimii. Voitte miettiä niiden suorittamista myös yhdessä.  Kokeilkaa jotain verkkokurssia pikkuhiljaa, omassa rauhassa. Ajatus on siis miettiä ubiikkia oppimista. Mahdollisuuksien maailma on meille avoinna. Verkkokurssit tarjoavat meille mahdollisuuksia vahvistaa vaikkapa Orimattilaa tai Heinolaa.



Vastuu oppimisesta siirtyy opiskelijalle. Miten ihminen kokee itse oppivansa?  Tutkintojen ja sertifikaattien rooli muuttuu.  Rakenteisiin sidottu koulutus on meidän uhkatekijä. Tuhlaamme rahaa siihen, että ihmiset tulevat tiettyyn aikaan tiettyyn paikkaan opiskelemaan. Meidän on pystyttävä sallimaan multitaskaus luokkahuoneessa. Rakennettava oppiminen niin, että sallitaan oppilaiden pääsy avoimeen digitaaliseen maailmaan. 


Maailman muuttuminen nopeasti aiheuttaa sen, että tutkinnot vanhenevat. Tutkinnon perusteissa ei puhuta vuorovaikutus- tai digitaalisuusosaamisesta vaikka se on tätä päivää. Myös tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon perusteet ovat vuodelta 2008. Nekin tulevat muuttumaan. Uusissa tutkinnon perusteissa painotetaan kehittäjän mieltä. Nopeita kokeiluja. Rohkeus kehittää ja löytää uusia välineitä. Uudistaa jatkuvasti omaa osaamista.



Mene kehittäjänä Twitteriin. Ole näkyvä siellä. Seuraa sellaisia henkilöitä, medioita ja instituutioita. Saat kaikki heidän julkaisemansa twiitit suoraan tietovirtaasi. Twitter kannattaa olla tiedonsuodattamisen välineenä.  





Asiakaslähtöisyys ei ole sitä, että kysymme mitä asiakkaat haluavat. Se on asiakkaiden ottamista mukaan palveluiden kehittämiseen.
 




Ajatuksia tässä hetkessä

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/filosofi-suomi-tarvitsee-hyokkaysvoimaa/h6z4pdF9

http://digitalistnetwork.com/hallinta-halvaannuttaa-johtaminen-kasvattaa/

http://digitalistnetwork.com/kahden-vuoden-suo/

http://frankmartela.fi/2015/08/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-miten-tarjota-halvempaa-iloisempaa-ja-laadukkaampaa-hoitoa/





Kehittäjän mieltä luomassa.

Kehittäjänä ole valmis avaamaan uusia näkökulmia. Valmis muuttamaan mielipiteitä. Malttaa olla arvioimatta. Maltti siihen, että antaa itselleen mahdollisuuden muuttaa mieltään. Lue yksi alla olevista artikkeleista. Kerro kommenttikenttään, minkälaisia näkökulmia se sinulle avaa. Mitä näkökulmia se sinulle avaa tulevaisuuden Salpausta rakentaessa? Uusia palvelutuotteita kehittäessä? Oppimisessa? Missä hyvänsä.


---------------------------------------------------------------------------------------------------------


Keskiviikkona 11.11. - Maailman muutoksissa


Klo 10.00 Aamukahvit ja päivän aloitus
Maailman muutokset ja lähtökohdat
Uusi työ
Opetusalan murroksessa

 Klo 18.30 Palveluinnovaattorien illallinen

Jaana Utti, Tamora Oy

Torstaina 12.11. - Yhteisen suunnan rakentaminen 

Klo 8.00 Aamukahvit ja päivän aloitus 
Yhteisen suunnan rakentaminen
Kehittävänä ammattilaisena muutoksessa
Kohti tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa

Jaana Utti, Tamora Oy

Klo 14.00 Hyvää kotimatkaa!


Jaana Utti on rakentanut uutta työtä tukevaa, ajasta ja paikasta riippumatonta johtamiskulttuuria ja yhteisöllisen työkulttuurin kehittämistä aikaisemmin TietoEnatorissa ja Imatran kaupungin kehitysjohtajana. Nyt hän tekee sitä konsulttitoimisto Tamora Oy:n toimitusjohtajana. Tavoitteenaan yritysten, yksilöiden ja ympäristön hyvinvointi ja menestyksen mahdollistaminen.


Asiantuntijat 

 

5 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. PARVIÄLYTTÄMÖ vaihe 1

    Kirjaudu bot.fi/16ll (merkit pikkuälliä) salasana Äly15

    Huomenna lisää!

    VastaaPoista
  3. Blogin hyötyjä:
    - opetusmenetelmä
    - oppimispäiväkirja, etäohjauksen mahdollisuus esim. kv-vaihtojen kautta
    - kuvapankki
    - osaaminen näkyviin esim. videoiden kautta
    - itsensä brändääminen, portfolio
    - bloggaaminen kehittää ajattelua ja tekstin tuottamiskykyä
    - nopea palaute
    - vuorovaikutus
    - ansaintakeino, mainokset
    - oppiminen tapahtuu ikäänkuin huomaamatta


    VastaaPoista
  4. Kommentti Ville Tolvasen artikkeliin "Kahden vuoden suo"
    Opiskelijoista (eli asiakkaistamme) on jo nyt osa diginatiiveja ja heidän määränsä tulevaisuudessa ainoastaan lisääntyy. Todennäköisesti voisimme luoda parempaa palvelua vähemmällä, jos hyödyntäisimme digitalisaatiota (pilvipalvelut, verkkoviestimet jne.) tutkinnon ohjauksen ja opetuksen palveluprosessissa entistä tehokkaammin.

    VastaaPoista
  5. Hallinta halvaannuttaa, johtaminen kasvattaa - Kirsi Piha avaa artikkelissaan organisaation näkökulmaa, minua puhutti se omalla henkilökohtaisella tasolla. On tosiasia, että maailma on muuttunut hyvin lyhyessä ajassa ja muutostahti kiihtyy vaan. Luonteeltani olen hyvin kokeilunhaluinen ja ratkaisuja etsivä kehittäjätyyppi, joka ehdottomasti halusi aina oppia uutta ja pysyä kehityksessä mukana. Mutta täytyy myöntää että tietynlainen digiähky ja hallinnan tunteen puute on vaikuttanut asenteeseeni käyttää ja kehittää mm. verkko-opetusta. Aion sietää paremmin keskeneräisyyttä, tehdä enemmän ketteriä kokeiluja eikä siirtää asioita ´silloin-kun- on-enemmän-aikaa` laatikkoon. Yksikkömme pitäisi enemmän miettiä miten meidän ulkoinen viestintä toimii, miksi meidän yksikön asiantuntijuus ei näy ulospäin, suojelemmeko mekin hullunkurista maineettomuutta maineenhallinnan mantralla.

    VastaaPoista

Tweets by @TTHeimo