Suomen Paras Palveluinnovaattori: VII Kohtaaminen

VII Kohtaaminen - 6.3.2017 - Asikkala, rantasauna (Laurellintie 55, 17320 Asikkala)

Alussa oli sana, lopussa kuva, Antti Rinkinen, pdf >>

Visuaalisuus lisääntyy. Video ja kuva antavat huikeita mahdollisuuksia. Oman alustan merkitys vähenee. Julkaiseminen hajaantuu.

Olennaista on edelleen se, että kun teillä on joku viesti, sen on tavoitettava vastaanottaja. On käytettävä vastaanottajan mukaan välineitä.

Kun maailma kehittyy, sovellusten merkitys kasvaa.

Viestintä hajoaa ja hajaantuu. Eri välineillä saavutetaan erilaisia ihmisiä. Yhdellä välineellä ei saavuta optimaalista yleisöä.

Vuorokausirytmikin muuttuu. Palveluyhteiskunta muuttaa tekemistä. Aikataulujen muutos valuu pikkuhiljaa läpi Suomen. Sitä kohden mennään.

Perusasiat eivät katoa. Viesti on viestittävä niin hyvin, että vastaanottaja ymmärtää sen. Viestintä ei ole yksisuuntaista, se on kommunikointia. Pitää pystyä ottamaan palautetta vastaan ja antamaan sitä. Soveltamaan viestiä eri laitteille. A4:n työntäminen eri näytöille on huonoa viestintää. Responsiivisuus. Jokaiselle näytölle skaalautuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Viestiä on mietittävä kohderyhmän kautta. Nuorten käyttötavat eriytyy ja mobiilisoituu.

Mitä välineitä käyttää? Ketä tavoittelee? Minkälainen viesti on? Kaikkeen ei resurssit riitä.

Viestintä on myös sitä, että tieto on ajantasalla.

Se mistä tässä pohjimmiltaan on kysymys, on digitalisaatiosta. Digitalisaatio murtaa työpäivän ja rakenteet. On muutettava ajattelua. Siirryttävä digitaaliseen maailmaan ja hyödyntämällä sitä kaikin mahdollisin tavoin. Asiat hoidetaan palveluna. Myös viestintä.

Kuinka valmiita olemme ottamaan digitalisaation vastaan? Nähdä se, että tietoon pääsee mistä tahansa, milloin tahansa. Se on digitalisaation kova ydin.

Kuinka paljon teidän opetuksesta on digitaalista, ajasta ja paikasta riippumatonta?

On siirrytty kaksipuoleiseen kommunikaatioon.

Tietotekniikka on siirtynyt käyttäjäystävälliseen ajatteluun. Mikä on muuttumassa? Internet on siirtynyt kämmenelle. Fyysisestä maailmasta siirrytään virtuaaliseen. Alussa oli sana, lopussa kuva. Ja puhe.

Tarinallisuus merkitsee. Se on iso juttu myös videoiden tekemisessä.

Digitalisoidu

Visualisoidu

Someudu

Ymmärrä vastaanottajaa

Viesti kanavan ja vastaanottajan mukaan

Brändin rakentuminen

Ensin brändi on ollut yrityksen juttu. On tehty logoja. Brändikirjat ovat olleet mainostoimiston työväline numero yksi. Se on ollut arvojen ja strategian kirkastamista. Visualisointia. Jos haluaa luoda brändin, pitää valita myös visuaalinen puoli. Värit ja kuvat jäävät mieleen. Visuaalisuudella on valtava merkitys.

On ajateltu, että brändi on logo. Visuaalinen ilme on ollut tärkeä osa brändikirjoja. Nyt on alettu puhumaan ja tekemään tuote- ja palvelubrändejä.

Henkilöbrändi on muuttanut kaiken. Viestintä muodostaa kehän sen ympärille. Brändi ei olekaan sellainen prosessi, että tehdään suunnitelma ja se saadaan aikaan näillä teoilla. Vaan kehität identiteetin ja luot viestinnän sen ympärille. Jotta siitä tulee hyvä, on kehä kaksisuuntainen vuorovaikutuksen kenttä. Viestintä vaikuttaa sinuun ja toisinpäin. Se mitä muut puhuvat sinusta, muuttuu hirveän tärkeäksi. Miten kohtaat ihmiset henkilönä? Firmasi kohtaa ihmiset henkilönä? Asiakaskokemus tekee brändin. Vuorovaikutuksen kenttä ympärilläsi onkin asiakaskokemusten kenttä. Sen mitä sanot, tai teet, kokee eri ihmiset eri tavoilla.

Käyttäjäkokemukseen perustuva markkinointi on ollut vaikkapa venäläisille ainut vaihtoehto. Ihmiset tekevät päätöksen suosituksesta. Mitä muut ihmiset sanovat siitä? Usein julkisesti kirjoitetaan hyviä asioita. Hyviä on mukavampi levittää, hyvistä asioista halutaan kertoa.

Usein emme osaa kysyä asiakaskokemuksesta. Kysymme mitä teemme palveluntuottajana, emme sitä, miten ihmiset asiat kokevat. Ei niin, että kysytään mitä mieltä olet minusta? Mitä mieltä olet koulutuksesta? Ajattelemme usein sisältöjen kautta.

Ihmisten tarinat tekee tapahtumista suurempaa, värittää niitä.

Tuotteeseen on liityttävää elämää. Ole mukana palvelutuotannossa. Siitä syntyy jotain. Joka kerta jotain erilaista. Esimerkiksi fyysisissä kohtaamisessa oleva tulee olemaan jotain tällaista. Osallistu, tee tapahtumaa. Työ muuttuu tapahtumiksi ja projekteiksi. Etenkin oppimisiin liittyvät jutut. Yhdessä oppimista.

Tehdään palvelutuotantoon osallistuvista sankareita. Olen erityinen. Tehnyt palvelutuotannosta erilaisen. Silloin on hankala päätös olla pois.

Huumori yhdistää yli rajojen. Oivallukset. Kuulutaan samaan yhteisöön.

Tehdään tekemisemme houkuttelevaksi. Sillä tavoin saamme ihmisiä mukaan rakentamaan palvelutuotantoa. Kehittäminen tapahtuu ketterästi ja nopeasti. Yhdessä tekien. On saatava tehtyä omasta jutusta niin hyvä, että se vetää ihmisiä puoleensa. Se on omituisia pieniä juttuja, omituisia sanoja. Yössäoppiminen. Ne syntyy tosi nopeasti outojenkin juttujen ympärille. Ne synnyttävät tarinoita. Muistoja. Jos kouluun vietäisiin ruokalaan hirvi, synnyttäisi se kokemuksia. Se on yllätyksellistä.

Brändi rakentuu sosiaalisen kentän ympärille. Pienet jutut sitoo.

Tanssiva jää. Ilmeisesti.

Brändin määritys ei ole enää sitä mitä se on ollut. Annetaan brändille mahdollisuus kasvaa. Johonkin sellaiseksi, mitä ei vielä itse edes tiedä. Sen ympärille voi tulla uutta. Brändin on oltava osa strategiaa. Se syntyy vuorovaikutuksessa, arvostuksessa strategiaa kohtaan. On oltava positiivinen tulkinta strategiasta, jotta voi rakentaa brändiä.